Orwellilainen kauhukuva lähestyy

Tämän hetken kuumiin puheenaiheisiin kuuluu muutamien poliisien käyttämät lauseet erään internetyhteisön suljetulla yksityisellä keskustelupalstalla. Puuttumatta tällä kertaa kyseisen keskusteluyhteisön  keskustelun sanamuotoihin sen enempää, haluaisin pohtia mikä minun ajatusmaailmassani on vikana, kun en ymmärrä sanojen suljettu ja yksityinen merkitystä nyky-yhteiskunnan normien mukaan oikein. Suomi on demokraattinen valtio, hyvä niin. Mutta kuuluuko demokratiaan rajoittaa yksityisten ihmisten ajatuksia ja ajatustenvaihtoa varsinkin kun kyseisessä tapauksessa ei suunniteltu yhteiskuntaa ja sen jäseniä vahingoittavaa toimintaa. Tuohtumusta tässä tapauksessa on herättänyt ennen kaikkea se, että ns. etnisistä sekä kristinuskon ulkopuolisista vähemmistöistä ja heidän teoistaan on käytetty rasistisia ja vähätteleviä ilmauksia. Maistelenpas ensin sanaa rasismi ja sen merkitystä minulle.

Rasismilla käsitän itse luokittelua ja syrjintää sellaista ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan joka ei ole voinut vaikuttaa syrjintään koska on sattunut syntymään tiettyyn maahan tai ihonväriin. Syrjintää ei kuitenkaan ole automaattisesti kaikki muu johon ihminen tai ihmisryhmä on vaikuttanut tai pystyy vaikuttamaan omilla valinnoillaan. Syrjinnän aiheita voivat olla esim. ikä, pituus, älykkyys sekä erinäiset sairaudet. Nykyihmisten suuri enemmistö vääristelee ja sovittelee sanaa rasismi puhtaasti omaa etuaan ja ajatteluaan mukailevaksi. Kaikki tämä sen takia että he voivat tuntea olevansa osa modernia empaattista tai kenties vääryyttä kokevaa kansanosaa. Tiedän kyllä tällä kappaleella köyriväni pilkkua, mutta käytän mieluummin itse asioista niiden alkuperäisiä nimityksiä ja merkityksiä. Minua saa kutsua esim. läskiksi, pilkunköyrijäksi, vanhaksi pieruksi ym. koska olen kaikkea tätä ja tiedän myös että kaikki tämä näkyy ja ilmenee myös muille ihmisille. Jos minulle ei löydy suuren vaatekauppaketjun myymälästä sopivia vaatteita, en suinkaan syytä rasismista tai syrjinnästä koska voin vaikuttaa vaatteiden sopivuuteen paljolti omilla toimillani. Sitten sanoihin suljettu ja yksityinen.

Nykypäivänä käsitteet suljettu ja yksityinen pitäisi kenties haudata tai ainakin korvata joillain muilla koska esim. alussa mainitsemassani tapauksessa nuo sanat eivät tunnu merkitsevän mitään. Voin ehkä vielä jotenkuten ymmärtää kohun ja porun jos ryhmän kirjoituksia on kirjoitettu virantoimituksen aikana ja poliisin ominaisuudessa. Tällaista en ole ainakaan tähän mennessä kuullut vielä todistetun. Tiedän kyllä että poliisilaissa on maininta että poliisin täytyy olla esimerkillinen puheillaan ja käytöksellään myös vapaa-aikana ja että poliisi antaa myös kyseisen tyylisen lupauksen poliisivalassa. Muutenhan nämä esillä olevat asiathan ovat yksityishenkilöiden ajatustenvaihtoa palstalla joka ei näy julkisesti eikä yllytä täten muita ihmisiä samanlaiseen ajattelutapaan. Mitäpä jos kyseisen keskusteluryhmän osalliset olisivat pitäneet vaikkapa saunaillan ja päässeet vaihtamaan ajatuksiaan ja purkamaan henkisesti raskaan poliisityön tuomia paineita kasvokkain, yksityisessä tilaisuudessa? Pitäisikö poliisien vapaa-aikaa ja sen käyttöä ruveta seuraamaan? Haluaisitko itse että omassa elämässäsi sinua ja sinun puheitasi seuraisi joku ulkopuolinen joka päättää oman mielensä mukaan, ovatko sanasi ja ajatuksesi yhteiskunnallisesti korrekteja? Myönnän kyllä että tapauksen poliisit ovat tehneet virheen ilmaistessaan yhteiskunnallisesti sopimattomia ajatuksiaan päänsä ulkopuolella, mutta se ei olekaan tarkoittamani jutun pointti. Tarkoitan sitä että annammeko seuraavaksi yhteiskunnan seurata reaaliajassa myös ajatuksiamme? Kaikkea muutahan arjessamme jo seurataan. Esimerkkeinä mainitsen liikkumisemme, rahankäyttömme, terveystietomme ja ystävämme.

Itselleni tulee mieleen George Orwellin teos Vuonna 1984. Pelottavasti sitä lähestymme. En tiedä onnistuinko kirjoittamaan tämän jutun niin, että en joudu tästä hankaluuksiin. 😓